harrimakipetaja

Väyrynen sähköisti tunnelmaa - keskustalla ongelmana pysyvä äänestäjien menetys

Tammikuussa 2018 on presidentinvaalit. Kovin vaisulta näyttää kampanjointi. Hakkaraisen Teuvosta puhutaan enemmän kuin presidenttiehdokkaista. Teuvossa on jutunaihetta kymmenen rivikansanedustajan edestä. Väyrysen Paavon mukaantulo valitsijayhdistyksen ehdokkaana hieman sähköisti tunnelmaa.

Väyrynen oli keskustan ehdokkaana 2012 presidentinvaaleissa ja sai 536 000 ääntä. Puoluejohdolle kuka tahansa muu olisi paremmin kelvannut ehdokkaaksi kuin Väyrynen. Keskustan silloinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto mustamaalasi Väyrystä ja antoi tukea vihreiden Pekka Haavistolle.

Keskustan suhtautuminen Väyryseen on käynnistänyt prosessin, josta ei hyvää seuraa. Keskusta sai 2017 kuntavaaleissa 175 000 ääntä vähemmän kuin 2015 eduskuntavaaleissa. Se on varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

Kuntavaalien jälkeen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Keskusta on antanut ymmärtää, että se ei Väyrystä tarvitse, mutta keskusta kuitenkin tarvitsee Väyrysen äänestäjiä. Jää nähtäväksi, miten keskustan hajota ja hallitse politiikka onnistuu ja kuka kantaa vastuun, jos ei onnistu.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on sopuisan oloinen mies. Joku on joskus todennut, että politiikassa menestyy millä paikalla tahansa tavallinen suomalainen mies, mutta parhaiten menestyy tavallinen kiltti mies, joka ei tee kenellekään pahaa, mutta ei hyvääkään. Näillä perusteilla Vanhanen on mitat täyttävä ehdokas, mutta Sauli Niinistön haastajaa hänestä ei tule. Vanhanen on asetettu säilyttämään oman puolueensa elinvoimaisuutta, joka sekin on kunniakas tehtävä, mutta vaikea.

Vanhasen mahdollisuuksia heikentää keskustavetoisen hallituksen politiikka. Keskusta puhuu hajautetusta yhteiskuntarakenteesta, lähipalveluista ja köyhän asiasta, mutta mitä se on? Alue- ja paikallissairaaloita ajetaan alas. Kansaneläkettä ja muuta vähimmäisturvaa leikataan. Valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja leikataan. Maksuja korotetaan. Yhä useampi joutuu hakemaan ruokaa leipäjonosta. Politiikka johtaa eriarvoistuvaan Suomeen, missä entistä tarkemmin joutuu miettimään, että ketä tässä enää voi äänestää.

Lopuksi muutama sana sotilasliitto Natosta. Marraskuun kyselyssä noin 60 % vastaajista suhtautui kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Ydinkysymys kuuluu, antaako Natoon kielteisesti suhtautuva äänensä Nato-myönteiselle presidenttiehdokkaalle? Sauli Niinistö on tukevasti kallellaan Natoon päin, mutta taitaa olla niin, että Niinistön monisanainen tulkinta Suomen puolustusjärjestelyistä riittää äänestäjien enemmistölle. Niinistö kerää vaalivoittoon tarvittavat äänet jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Osuvaa analyysia. Sipilän ja Orpon johtama hallitus ajaa sitkeästi uusliberalistista politiikkaa. Julkinen sektori alas ,yksityistäminen jatkukoon, kauppa vapaaksi ml.viinakauppa.Rikkaat hyötyvät ja köyhät köyhtyvät. Maaseutu autioituu.Ihmiset ajetaan työn perässä suurkaupunkeihin.
Alkiolainen keskustapolitiikka on tästä menosta kaukana.
Ei ihme ,että keskustan kannatus laskee kuin lehmän häntä. Ymmärrän hyvin Väyrysen irtioton Sipilän ns. "keskusta"-politiikasta. Kalliiksi käy maaseudun ihmisille. Sääli.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Tiedätkö miten näitä presidenttivaalien gallupmittauksia tehdään?

Selvää on, että suomalaiset ovat olleet useita vuosia Natoon liittymistä vastaan mutta tietävätkö he, että vuonna 2014 Suomi on allekirjoittaut isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Timo Kauniston ei olisi kannattanut mustamaalata Väyrystä, ei sittenkään vaikka hänellä on vahva sidos vihreisiin nykyisen vaimonsa vihreiden Kirsi Ojansuun kautta. Kaunisto itse on vajonnut näkymättömiin Keskustassa.

Risto Salonen

Väyrysestä tulee mieleen pari muutakin v-kirjaimella alkavaa vanhaa kepulaista poliitikkoa: Vennamo ja Virolainen. Katkera Vennamo erotettiin puolueesta, ja perustamalla oman puolueen vähitellen kasvatti kannatustaan ja söi kepun itsetuntoa juuri kun demarit kasvoi valtiohoitajapuolueeksi kepun sijaan.
Isäntärenki Virolainenkin oli napit vastakkain puolueensa (k-linjan) kanssa. Järkevänä ja realistisena ihmisenä tunnusti tosiasiat. "Kansa on puhunut pulinat pois" vuodelta 1980 olisi Paavollekin hyvä ohje. Suoraselkäinen Virolainen (66) oli silloin viisi vuotta nuorempi kuin Väyrynen nyt (71).
Toiset osaa tunnustaa häviönsä ja elää sen kanssa toiset taas.....

Toimituksen poiminnat