Juha Sipilän keskusta sutii – uhkana pysyvä äänestäjäkato

Verkkolehti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon 5.2.2018 kirjoituksen otsikko ”Pääministeri Juha Sipilän puolue sutii” otti silmään. En tiedä nimeääkö Huusko tarkoituksella keskustapuolueen Juha Sipilän puolueeksi, mutta otsikko osuu kohdalleen. Entinen keskusta tosiaan on kadonnut jonnekin. Sen tilalle on tullut Juha Sipilän johdettavaksi antautunut kokoomushenkinen puolue, Sipilän keskusta, josta nykymenolla on tulossa pikkukeskusta.

Sipilän johdolla keskusta on kokenut ison muutoksen, mutta on muutamia asioita, jotka eivät ole muuttuneet. Vaalitappion jälkeen selitys on edelleen sama: oma kampanja oli hyvä, muut aiheuttivat tappion. Yleensä syytetyn penkille joutuu ns. etelän media, joka kuulemma jahtaa keskustaa, mutta koskaan vikaa ei nähdä omassa politiikassa. Äänestäjien mielipiteitä puoluejohto ei kuuntele. Näin oli jo 2011, kun keskusta hukutti itsensä jäteveteen. Kovakorvaisuus kenttää ja kansaa kohtaan on säilynyt ennallaan, kuten myös Helsingin kaupungista saatu pieni äänimäärä.

Sipilän keskustalla on ongelma. Se menettää vakioäänestäjiään, eikä saa uusia tilalle. Äänestäjäkato näkyi 2017 kuntavaaleissa ja myös tammikuun 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen surkeaa presidentinvaalitulosta (4,1 %) voi selittää Niinistön ylivoimalla, mutta kyllä myös siinä näkyy äänestäjien protesti keskustan politiikkaa vastaan.

Sipilän keskusta romahti 2017 kuntavaaleissa. Tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin. Tappion perusteet löytyvät omasta politiikasta. Keskusta vauhdittaa keskittämiskehitystä, sen johdolla ajetaan alas alue- ja paikallissairaaloita, korotetaan maksuja ja leikataan perus- ja vähimmäisturvaa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.

Juha Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuvat kipeästi pienituloisiin. Ministerit selittävät, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Voi asian noinkin sanoa, mutta leikkaaminen ei lopu koskaan, jos pienituloinen erehtyy äänellään tukemaan leikkaajapuoluetta. Valtiontalous vahvistuu kun kansantalouden moottorien, teollisuustuotannon ja viennin, osuus kansantuotteesta saadaan nousuun. Syksyllä 2015 hallitus oppi kätilöiltä, että sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaaminen ei paranna kilpailukykyä. Kuka opettaisi hallituksen ymmärtämään köyhien ja työttömien asiaa?

Keskustalainen kansanliike on sekavassa murrostilassa. Muodostuu kaksi puoluetta. Juha Sipilän ja Anne Bernerin viitoittama uuden ajan keskusta ja kansalaispuolue, joka painottaa perinteisiä arvoja ja saa riveihinsä Paavo Väyrysen. Äänestäjän kannalta selkeä kahtiajako on hyvä asia. Jos Sipilän keskusta ei miellytä on vaihtoehtona kansalaispuolueen äänestäminen, ainut vaihtoehto ei enää ole perussuomalaiset. Kovempi kilpailu keskustan perinteisistä äänestäjistä toivottavasti myös pakottaa Juha Sipilän arvioimaan omaa politiikkaansa, joka vie puolueen pysyvään äänestäjäkatoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu