harrimakipetaja

Analyysi keskustan tilanteesta - kuka pelastaisi keskustan?

Keskustan kannatus on pudonnut. Tässä muutamia ajatuksia asiaan liittyen: Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kipeästi kohdistuneet pienituloisen kansanosan taloudellisiin ja sosiaalisiin elämänoloihin. Muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset (0,85 % vuoden 2017 alussa), palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto, lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuu sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet eläkeläisten ja pienituloisten taloudellista asemaa.

Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.

Keskustan ministerit selittävät, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Selitys on taidokas, mutta yksipuolinen. Köyhän ei kannata äänestää leikkaajapuoluetta. Leikkaaminen jatkuu, jos köyhä erehtyy äänellään tukemaan leikkaajapuoluetta. Keskusta menettää pienituloisen kansanosan ääniä.  Ministerit voisivat pikapuoliin vastata milloin luovutaan esimerkiksi perusturvan indeksitarkistusten jäädytyksestä, ja annetaan myös kansaneläkkeeseen vastaavan suuruinen korotus kuin takuueläkkeeseen?

Valtiontalous vahvistuu kun kansantalouden moottorien, teollisuustuotannon ja viennin, osuus kansantuotteesta saadaan nousuun. Syksyllä 2015 hallitus oppi kätilöiltä, että sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaaminen ei paranna kilpailukykyä. Kuka opettaisi keskustan ministerit ymmärtämään köyhien ja työttömien asiaa? Sipilän hallitus piiskaa työttömiä 4,65 prosentin leikkauksella, mutta keskusta kaavailee jätevesiasiassa ”kunnostautuneelle” puolueensa ex-ministeri Paula Lehtomäelle huippuvirkaa Pohjoismaiden ministerineuvostoon (https://yle.fi/uutiset/3-10106158). Ei tämä hyvältä näytä.

Sote- ja maakuntauudistus myös syö keskustan kannatusta. Maakunnan suurin kaupunki saa hallintoon eniten edustajia, muutamassa maakunnassa enemmistön, pienemmät kunnat eivät saa yhtään edustajaa. Keskusvaltaisuuden periaate tässä hyvin toteutuu. On aihetta epäillä, että säästötoimet ja palvelujen alasajot kohdistetaan maakunnan pikkukuntien alueelle, vanhustenhoitoon ja henkilöstökuluihin. Tekeviä käsiä on hoito- ja hoivatyössä liian vähän. En ole havainnut, että keskustan ministerit olisivat sinne luvanneet lisää resursseja, mutta lomarahaa kyllä leikattiin.

Vanhushoivaa käsittelevästä kirjasta osui silmään seuraava kohta: ”Monet niistä ratkaisuista, jotka vanhushoivan politiikassa ovat nykyään arkipäivää, olisivat muissa yhteyksissä välittömästi tuomittavia. Päivähoitopalveluja suunniteltaessa tiettävästi kukaan ei ole ehdottanut, ettei lasta tarvitse päästää vessaan, kun tarpeet voi tehdä vaippaankin. Miltä muulta ryhmältä kuin vanhuksilta voitaisiin evätä mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun? Vangeillakin on oikeus - ja mahdollisuus - päivittäiseen ulkoiluun. Jos näistä oikeuksista voidaan huolehtia muiden ihmisryhmien kohdalla, miksi ei myös vanhusten?”

Keskustalaisessa hoivapolitiikassa on vallalla uusiokieli, jossa hoitotyön arkipäivät ja palvelujen leikkaukset häivytetään politiikkakielen rivien väliin. Maakuntahallinnon perustamisesta puhutaan jatkuvasti, hoivaan ja ihmisen luonnolliseen vanhenemiseen kuuluva asiat jäävät taka-alalle. Ydinkysymys kuuluu, miksi keskusta teki sote-palvelujen uudistuksesta hallinnon uudistuksen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Nappiin kirjoitit, Harri!

Keskusta voi pelastaa itsensä vain pelastamalla Suomen sotekaaokselta. Paljon kannatuslukujaan Keskusta - ja koko hallituskin - voi korjata kumoamalla välittömästi aktiivimallilain.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ei tehdä mitään niin Suomi pelastuu !

Tosiasiassa pienituloisten ahdinko Sipilän hallituksen aikana on kasvanut marginaalisen pienesti kertovat viimeaikaiset tutkimukset.

Muut aikaisemmat hallitukset 20-vuoden aika eivät ole saaneet mitään aikaan sote-puolella eli jonkun pitää tehdä se- muuten tuhlataan määrättömästi poliittista voimaa lisää ja lisää.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Aina toivon, ettei tällaista tarvitsisi sana, mutta pakko se on. Lopettakaa hyvät ihmiset puhe siitä, että sote-uudistus pitää tehdä sen takia, kun sitä ei ole 10-20 vuoden aikana saatu aikaan. Siis että kaikki saisi mennä vaikka täysin päin mäntyä, kunhan tehdään jotain? Ei enää järjettömämpää syytä voi olla.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Miksi se kepu pitäisi "pelastaa"; jos puolueella ei ole kannatusta...menköön. Kepu ei ole pienituloisten puolue.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Samaa mieltä. Miksi keskusta pitäisi pelastaa. Ei puolueilla ole itseisarvoa, vain sillä mitä ne tuovat yhteiseen päätöksentekoon. Ellei keskusta kykene itse pelastamaan itseään, kenenkään muun ei tarvitse sitä tehdä.

Muuten olen sitä mieltä, että alkiolainen keskusta on pienituloisten puolue. Keskustajohtoinen hallitushan lopulta sai aikaan perustulokokeilun. Toivottavasti se jatkuu kohti täyttä perusturvan uudistusta. Se on ainoa tie, jolla kaikkein pienituloisimmille saadaan parempi toimeentulon turva.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Keskustan roolihan on jo pitkään ollut maaseudun tyhjennys. Puolue on näyttävästi vastustanut kuntaliitoksia samalla, kun on vaatinut parempaa aluepolitiikka.

Näistä kahdesta puhumiseen Keskustan maaseudun puolustus onkin sitten jäänyt. Teot sen sijaan ovat tyhjentäneet maaseutua tehokkaasti.

Nyt puolue ajaa maakuntahallintoa, joka tyhjentäisi maaseudun lopullisesti.

Todella kaksinaamaista toimintaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Euroopan neuvosto antoi viime vuonna maa-arvionsa maamme paikallisen ja alueellisen demokratian tilasta sen suhteen, miten hyvin noudatetaan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräyksiä (Local and regional democracy in Finland, recommendation 396 [2017]). Peruskirja on saatettu lailla voimaan myös Suomessa. Euroopan neuvosto tekee arviointeja jokaisesta 47 jäsenvaltiostaan. Nostan esille yhden kohdan.

Peruskirjan ehkä periaatteellisesti keskeisin artikla on sen itsehallinnon hoitamista koskeva 3 artiklan 2 kappale. Sen mukaisesti itsehallinto-oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtäläisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Äkkiajatellen meillä tämän vaatimuksen täyttäminen on kunnossa. Raportoijat ja suositus näkevät tämän kuitenkin Suomessa puutteellisesti toteutuneena. He toteavat suoraan, että vaaleilla valitut poliitikot ovat menettäneet kontrollimahdollisuuden tärkeillä politiikka-alueilla. Siksi tarvitaan uusia arviointijärjestelmiä ja menettelyjä, joilla palautetaan toimeenpanosta vastaavien (siis virkakunnan) vastuullisuus valtuustoille peruskirjan edellyttämällä tavalla. Yhteenvetona raportti ja suositus toteavat, että Suomessa peruskirjan 3 artiklan 2 kappaleen vaatimus toteutuu vain osittain. Huomautus on erittäin painava. Niinpä raportoijat yhteenvedossaan ilmaisevat huolestumisensa siitä, että paikallisen itsehallinnon poliittinen luonne näyttää peittyvän teknokraattisen ja byrokraattisen dynamiikan alle monissa kunnissa."

Lähde:

http://hallintoakatemia.fi/strategian-kautta-itseh...

----

Olisiko niin, että tämä maakuntamalli on EU:n liittovaltion rakentamisen 1. askel Suomessa. Kun EU muodostuu aikaa myöten liittovaltioksi, pienin hallintoyksikkö on maakunta. Ja Suomi on tapansa mukaan mallioppilas tässäkin asiassa. Ja kukapa siihen olisi parempi vetäjä kuin prosessit ja kaaviot taitava insinööri Sipilä ;-)

Nyt kannattaisi olla tarkkana ja tietoisena tämän maakuntamallin kanssa, koska samalla luomme edellytykset Suomen liittovaltiokehitykselle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Seuraava vaihe voi olla myös se, että maassamme on vain alla olevat NUTS-alueet:

https://www.stat.fi/meta/luokitukset/nuts/002-2018...

Mikäs' se puolue olikaan, joka ehdotti alunperin vain viittä maakuntaa?...

Ks. myös R5-kaavailuista alta:

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3750627/Viisi...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

En muista kenenkään ehdottaneen viittä maakuntaa. Viittä sote-aluetta kylläkin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pekka, uskonkin kun nyt sanot, että mikään puolue ei ole varsinaisesti käyttänyt termiä "viisi maakuntaa", mutta minulle se vain näyttäytyi siltä. Täysin subjektiivinen oma käsitys.

Asiaan varmaan vaikutti se, että esim. Keskisuomalainen pyöritteli asiaa näin vuonna 3/2016:

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/J%C3%A4ll...

- -"Viiden sote-alueen malli kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, koska sote-alueet olisivat jyränneet kuntien ja kuntayhtymien päätösvallan. Kunnilta olisi saatu vain rahat ja sote-alueet olisivat määränneet, miten niitä käytetään.

Kuten tiedetään, hanke kaatui epädemokraattisuuteensa.

Siksi mallin kaivaminen uudelleen esille herättää lukuisia kysymyksiä. Miten viiden sote-alueen – anteeksi löysän yhteistyöalueen – malli olisi nyt muuttunut kansanvaltaisemmaksi?

Kun edellisen viiden sote-alueen malli olisi toiminut kuntien ja kuntayhtymien yläpuolella, toimisivat yhteistyöalueet nyt vastaavasti maakuntien eli itsehallintoalueiden yläpuolella.

Mikä ero tässä on aikaisempaan? Eikö käsillä ole edelleen aivan sama perustuslaillinen ongelma, jossa kunnilta – tässä tapauksessa itsehallintoalueilta eli maakunnilta – viedään päätäntävalta ja rahat?

Nyt varmasti kannattaisi kiireesti kaivaa esille se edellinen perustuslakivaliokunnan lausunto. Ei kai sen viesti ole voinut unohtua näin pian?"- -

Ja tämä oli siis jo kaksi vuotta sitten. Sulkeutuuko ympyrä, ja palataan alkuun ts. alkuperäiseen maaliin? Siis siihen, että NUTS-suuraluerajat olisivatkin viiden maakunnan rajat ja niillä olisi yksi C21:stä oleva keskuskaupunki, jolla olisi kunkin maakunnan "pääkaupungin" rooli?... Tälläkö syntyisi EU:nkin toivoma malli, joka johtaa syvenevään EU-integraatioon ja EU-liittovaltioon?

Uskaltaako kukaan päättäjä näin ajatella tai sanoa ääneen? Mitä sanoisi tähän Vapaavuori tai Siniset? Sampo, 30 päivää on täyttymässä...

PS. Sorry Harri, menee nyt kyllä ohi aiheen...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Onhan tätä viittä maakuntaa pyöriteltykin US-puheenvuoroissa jo aikaisemminkin:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235872-tutkijalta...

NUTS-suuralueita ei ole vaan aikaisemmin otettu esiin tässä yhteydessä.

Tässä vielä linkki NUTS-suuralueisiin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_NUTS-aluejako

Toimituksen poiminnat